Saanko esitellä teille Mimmin!
Mimmi on meidän uusi perheenjäsen, pieni ja ihana prinsessa.
Päätös ottaa uusi kissa ei tullut hetken mielijohteesta, vaan sitä mietittiin tovi.
Kun Tassu jouduttiin lopettamaan Bellan suru oli ihan silminnähtävä.
Koko sen lauma, johon se oli tottunut Muhoksella, oli nyt poissa.
Se kiinnittyi minuun, itki mun perään ja juoksi mun perässä koko ajan.
Ja koska Bella on paimenkoira se on ihan luonnollista sille.
Mutta eihän sellainen käyttäytyminen ole tervettä.
Joten alettiin miettimään ratkaisua sille.
Mietittiin eri vaihtoehtoja kuten akvaario, pupuja, kanarialintuja jne.
Mutta, koko ajan nousi kissa esille.
Aloin etsimään kissanpentua ja pian sellainen löytyi.
Haluttiin ehdottomasti tyttökissa (kukaan ei kestä poikakissan mouruamista ja kuseksimista) ja ihan tavallinen maatiainen.
Jonkin aikaa jouduttiin etsimään, mutta lopulta sellainen löytyi Övertorneåsta.
Pitkä matka (80 km suunta) hakea kissa, mutta lähempää ei löytynyt.
Nyt totutellaan taas elämää kissanpennun kanssa.
Se on totaalinen riiviö, mutta myös ihana pieni karvapallo.
Bellalla on muuta kaitsittavaa kuin minä ja elämä on taas mielenkiintoista.
Kun maa sulaa ja ilmat lämpenee on tarkoitus, että Jesper opettaa sen valjaille.
Tästä kissasta ei nimittäin tule ulkokissaa vaan se pääsee ulos ainoastaan valjaissa.
Ollaan hankittu sille kiipeilypuu jota se rakastaa ja jossa se leikkii ja teroittaa kynsiä.
Syötäväksi se saa vielä kissojen vauvanruokaa joka ostetaan marketista.
Se peri Tassun hiekkalaatikon joka ehti olla vain pari kuukautta käytössä.
Laatikossa meillä on paakkuuntuvaan hienorakenteista hiekkaa joka on kevyesti hajustettua.
Ollaan hankittu sille leluja joilla se leikkii niin että kopina käy.
Ihana kissan pentu siis, mutta niin energinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti